Viikko on lopuillaan ja alkua ei näy. Niin se tuuppaa yleensä menemään perjantaina. Ikään kuin viikonloppu olisi valtava muuri mikä peittää todellisuuden nimeltä maanantai, sillä maanantai on se todellisuus mikä herättää sinut joka viikko takaisin siihen elämään jota joudut
tekemään että viikonloppuisin voisit olla taas supersankari. Mut fuck this, dizizit! Viikonloppu on ku berliinin muuri, paitsi että henkisellä tavalla. Arjen muuri, ja se rikotaan joka vitun maanantai.
Ei muuta, suutele kuuta.
From the waves we are born, Now to the streets we belong.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti